Major troubles in Skellefteå

2 täyttä treenipäivää, 4 kilpailupäivää, 4 päivää epätoivoa, 4 päivää tuskastumista. Scandinavian Open näytti lupaavalta kokonaisuudelta kun olin radalla treenaamassa ja hahmottelemassa omaa pelitapaa, 100m:stä heittoa tarkasti ja toistuvasti ei tuntunu ylivoimaselta tehtävältä. Niin rysty kun kämmen toimii tolla etäisyydellä mielestäni todella vakuuttavalla tavalla. Ajattelin paukuttavani matalaa 6kymppistä kiessistä toiseen, mikään ei kuitenkaan mennyt kuten oli suunniteltu.

Saatoin lähteä pelaamaan vähän takkiauki kun toi 100m sijottelu peli kyllä maittaa mulle, siinä missä kunnon tykityskin, ehkä jopa paremmin nykyään. OK, 100m tiiltä pyltsiin, 100m sieltä pyltsiin, seivi korille = Par. 100m tiiltä pyltsiin, sieltä uudestaan pyltsiin, seivi 15m vajaaks, puttimissi = TULOSTA! tää kaava oli oikeestaan meikäläisen peliä jokaikisellä rundilla mitä tuola painoin meneen. Pistää mielen todella maihin kun järjestään pistää perusheitot todella pahasti väylältä sivuun. Väylä 14, puttasin kolmella kierroksella korin kautta veteen ja yhdellä ei jostain syystä rollannut veteen? tulokset bogi x2, tuplabogi ja par, pistää mielen synkäks

Koko kisan aikana en päässyt hyvään rytmiin pelaamisen kanssa, etuysi tultiin ihan hyvää settiä mut takaysillä peli menetettiin. Sanomattakin on selvää et oon tosi pettyny omiin suorituksiin ja vaikka jokapäivä lähdin painaan täysillä niin viimesille väylille tultaessa olin jo ns. pistäny hihat tyhjiks. Mitään kummempaa syytä tohon ei pysty sanoon, ehkä en malttanu pelata sitä peliä mitä toi rata vaati, en usko pelivireen katoovan viikon aikana kun tukholmassa pelasin hyvät kisat kuitenkin. Olis pitäny olla ku talviunilta herätetty karhu mut olinkin pukuun kyllästynyt pikkupoika naamiasissa! :D

Oli hieno herätys SM kisaa ajatellen! Siellä sitten taistellaan graalin maljasta taas ;)

-Heinola express